lauantai 3. syyskuuta 2016

Pikkuhylly

Jos on vaatimuksiltaan joskus oikein pieni ja odotuksiltaan vaatimaton. Eikä suostu maksamaan kenellekkään 60 euroa pienestä vanhasta hyllystä. Voi löytää maltilla tosi söpön vanhan hyllyn, kahdeksalla eurolla. Ja ripustella siihen sitten tyytyväisenä omia pikku opetustaulujaan
Maltti on valttia ja toisen romu on usein se toisen aarre!







32 kommenttia:

  1. Onpa söpö löytö. Omat opetustauluni tarvitsevat isommat ripustuskoukut, mutta huolisin tuon hyllyn muille pikkuaarteilleni. Värikin menisi ihan nappiin 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllä tällaisia vanhoja, söpöjä hyllyjä ei voi olla koskaan liikaa;) Aina löytyy jotain kivaa, mitä voi laittaa esille. Ja nimenomaan se on kivaa, että omia keräämiä juttuja on niin, että ne näkee ihan jokapäiväisessä elämässä!

      Poista
  2. Söpö kokonaisuus! Kirppistely on sitten kiva harrastus, saa monesti hyvän mielen pitkäksi aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nonna. Kyllä kirppistely on mukavaa. Koskaan ei tiedä mitä löytyy ja on jo oppinut luottamaan siihen, että lähes aina se tulee vastaan, mitä toivoo löytävänsä;) Kun vaan malttaa, joskus se voi tietenkin tehdä tiukkaa;)

      Poista
  3. Oijoi, miten viehättävä! Meidänkin kuistiin tuo olisi kuin tehty ja mielelläni ottaisin samanlaisen. Tuli mieleen kalamökkimme kolmekymmentäluvulla tehty kalustus: lipasto, penkit ja kerrossänky -kaikki samaa sinistä kuin pikku hyllysi. Liekö samalta aikakaudelta peräisin? Mökkikalustus tosin meni uuteen uskoon 70-luvulla, joten noita sinisiä ei valitettavasti enää ole...Opetustaulusi ovat myös aivan ihania ja sopivat hyllyn kaveriksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hylly on kyllä viehättävä juurikin tuon värinsä takia;) Tuo kertomasi kalamökki kuulostaa ihanalta, näen sen melkein silmissäni! Voisi hyvinkin olla tämäkin jostain 30-luvulta. Opetustaulut ovat kivoja nyt yhdessä paikassa. Melkeinpä kivempia noin, kuin sinne tänne ripoteltuna. Tämän hyllyn myötä syntyikin idea, kun noita koulutauluja siihen laitteilin, että hyllyyn voisi keräillä jotain kouluaiheista vanhaa lisää. Tuo hyllyllä oleva pullo on jotain kouluopetuksessa aikoinaan käytettyä;)

      Poista
  4. On kyllä söpö pikkuhylly!!! :) Mulla on myös melkein samanmoinen, vähän ehkä kulahtaneempi mutta herttainen sekin. Siinä on roikkunut kaikenmoisia tervetulo -kylttejä koska on meidän minieteisessä, mutta voiski napata sulta idean ja kokeilla löytyisikö talosta sopivaa opetustaulua/tauluja siihen. :D Kivaa sunnuntain jatkoa sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helinä;) Kulahtaneet on nimenomaan niitä kauneimpia, kun näkyy ne elämän jäljet. Tässäkin hyllyssä on niin paljon naulanreikiä, että jotakin voisi häiritä, mutta minusta ne kertovat vain elämästä;) Kokeileppa opeutustauluja omaan hyllyysi laittaa. Veikkaisin, että näyttäisi tosi kivalle.
      Mukavaa syyskuuta Sinulle!

      Poista
  5. Kiva hylly muistan että lapsuuskotona oli samanlainen.Mukavaa pyhäpäivää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että monilla herää tästä hyllystä ihan lapsuumuistoja;) Mukavaa syyskuuta Ritva Sinulle;)

      Poista
  6. Tuota hyllyä kannatti kyllä odotellakkin.
    Olen huomannut, että monet ovat lukeneet miten vanhat tavarat ovat muodissa ja sitten hinnoittelevat omansa ihan älyttömän kalliiksi...luulevat, että me vanhaan hurahtaneet maksamme mitä vaan..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan just näin se on. Kyllä näitä ajan kanssa vastaan tulee useimmiten edullisesti, kun malttaa odottaa. Olen ajatellut, että jos joku yrittää kaupitella hirveään ylihintaan, niin voi toki kaupitella, mutta luultavasti kaupittelee pitkään, ellei huomaa laskea hintaa;) Silloinhan se on ylihinnoiteltu, jos ei mene kaupaksi.
      Toki on sellaisia juttuja, joista sitten voi hintaa pyytääkkin, järkevän rajoissa. Mutta se on sitten jotain todella vanhaa, hyväkuntoista ja tosi tosi nättiä, mistä jokainen tietää, ettei vastaavanlaista ihan heti toista vastaan tule ja on valmis siitä näin ollen maksamaankin.
      Mukavaa syyskuuta Hannele!

      Poista
  7. Ihana! Ja se selvästi odotteli sua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja näin ne muuten monesti tekee, ainakin tuntuu siltä;)

      Poista
  8. Mitä OPIMME tästä? Kannattaa olla kärsivällinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Kärsivällinen kun malttaa vain olla, niin ajan myötä ne oikeat toivelöydöt tulee vastaan niin, ettei tarvitse sortua kalliimpiin hätäratkaisuihin:) Tiukkana pysyminen voi tosin olla joskus hankalaa, jos oikein kovasti tekee mieli jotain:) Mutta tämänkin taidon oppii lopulta, kun pitkään kiertelee kirppiksiä ja kaiken maailman rompetoreja;) Sitä kun oppii ymmärtämään senkin, ettei kaikkea tarvitse, eikä voi ostaa;)

      Poista
  9. Kaunis, ajan patinaa pintaansa saanut hyllykkö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos;) Ajan patinaa pitää olla, se kertoo niin paljon eletystä;)

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Kiitos Mari;) On se ja just sellainen, kun halusin;)

      Poista
  11. Kauniita nuo vanhat opetustaulut ja nätti on hyllykin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minttu;) Nuo vanhat opetustaulut näyttävät noin yhdessä mukavalta. Hyllylle voisi keräillä jotain opetusaiheista lisää;)

      Poista
  12. Kyllä vaan on ihana näky ja kaikki tavaratkin. Oi että rakastan kaikkia näitä sinun keräilyjuttuja. <3 Kivaa uutta viikkoa Hyvä mieli <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia. Olet kultainen, tuli hyvä mieli;) Ihana kuulla, että tykkäät! Tykkään minäkin, juuri tällaisesta kaikesta mukavasta, missä silmä lepää ja mikä tuo meidän ympärille kodikkuutta;)
      Ja kiitos samoin Sinulle, hyvää viikonjatkoa.

      Poista
  13. Se on just noin - taas tuli todistettua, että kannattaa olla kärsivällinen etsijä :). Suloinen ja juuri kivasti patinoitunut hylly!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Voi olla vaikeaa olla kärsivällinen, jos saa päähänsä haluta jotain, mutta mistään ei tunnu löytyvän. Mutta lopulta aina on löytynyt, kun vaan malttaa, eikä sorru väliaikaisratkaisuihin, vaikka tekis mieli;) Tässä on juuri sopivasti ajan patinaa ja mieleinen väri, että löytö oli todella mieleinen.

      Poista
  14. Kiva löytö❤ Itselläni on kirppistelyssä samanlainen periaate, en maksa maltaita vaan ennemmin odottelen että edullinen vaihtoehto tulee vastaan. Niin monta upeaa ja ihanaa esinettä ja huonekalua on tullut vastaan, mutta haaveeksi ovat jääneet kovan hintansa takia. Aina on löytynyt yhtä mieluisa ja paljon edullisemmin, kunhan vaan jaksaa olla kärsivällinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos;) Kyllä maltti kannattaa ja siihen on jo oppinutkin. Kun kiertää näitä vanhoja tavaroita etsimässä, tulee niin paljon ihania juttuja vastaan, että pakko on osata kieltäytyä, jos hinnat on pilvissä;) Ja taisin tuolla jo aikaisemminkin kirjoittaa, että on oppinut kierrellessään luottamaan siihen, että se oikea tulee ennen pitkää vastaan. Joskus melkein tuntuu, että jokin toivelöytö on odotellut minua, koska on siinä nenäni edessä vielä myymättä ♥

      Poista
  15. Sinä kirjoitat osuvasti tuota tekstiä.Voisiko tuota enää paremmin sanoa:)
    Maltti on valttia ja tyytyväisyys sitä isompi!
    Ihana vanha hylly!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos;) Kyllä voi olla tyytyväinen, kun malttoi ja se palkittiin näin;)

      Poista
  16. Hola amiga querida que lindo ese rincón !!! Me encanto esa lámpara con esos cuadros

    VastaaPoista

Kiitos Sinulle vierailusta ja kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Äkkiä Peppi päästi parkaisun.

- Ai, enpä ole koskaan nähnyt mokomaa,

hän huusi nostaen vanhan ruostuneen peltitölkin ruohikosta.

- Millainen saalis, millainen loistosaalis.

Tölkkejä ei koskaan ole liikaa.

Tommi katseli epäilevästi tölkkiä ja sanoi:

- Mitä sinä tuolla teet?

- Oi, vaikka mitä, sanoi Peppi.

- Siihen voi panna esimerkiksi leivoksia.

Silloin siitä tulee sellainen mukava Leivostölkki.

Tai siihen voi olla panematta leivoksia.

Silloin siitä tulee Tölkki Ilman Leivoksia.

Se ei ole ihan yhtä mukava, mutta hyvä sekin.



Peppi Pitkätossun tarina