sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Vanhoja lamppuja varjostimilla

Meistä moni rakastaa vanhoja lamppuja, eikös? Seinälamppuja,jalkalamppuja, kattolamppuja...
Paljon ihastuttavia lamppuvanhusyksilöitä on maailma pullollaan, mutta hyvän osuminen kohdalle on jo onnekasta sattumaa. Lampun ulkonäkö pitää olla mieleisen mukava ja tärkeintä on, että lamppu on kunnossa ja se toimii. Toimimatonta lamppua en ole vielä ostanut;) Vanhat lampunvarjostimet ovat luku sinänsä, ne ovat usein melkeinpä ihanampia kuin uudet. Uusilla saa kuitenkin nopeasti piristystä vanhoihin varsiin;) Tuosta bling, bling lampusta en osaa päättää, kumpi parempi, vanha vai uusi, joten vaihtelen;)
 Rie Elise Larsen vekkivarjostimia saa nettimyymälöistä.

20 kommenttia:

  1. Oi miten hineoja lammpuja!
    Tykkään hirveästi kaikista lampuista...meillä tosi, tosi harvoin kaytetään katossa olevia lamppuja. Aina sytytellään pöytä- ja seinälamppuja. Jalkalamppu on hakusessa...josko kirpparilta löytyisi...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on tosiaan pöytä- ja seinälamput niitä viihtyisämpiä. Ja kattolamppuja tulee harvemmin käytettyä.

      Poista
  2. Meilläkin pöytälampuilla mennään...Ois ihana kun nen kaikki syttys ja sammus samasta katkasijasta ovenpielestä niinku amerikkalaisissa elokuvissa. Niin kauniita ovat kaikki kokonaisuuvet, vaalia liilaihastuttaa minua eniten. Mistä olet hankkinut tuo etteerisen keijun ? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kun menis niin kuin elokuvissa, että kaikki sammuis ja syttyis samasta nappulasta. Niitä nappuloita kiertäessä meneekin aina tovi ;) Olen ostanut keijun kaupan 'alelaarista' joskus...

      Poista
  3. Ihana postaus, joka inspiroi minua juuri sopivasti. Taidankin alkaa katsella vanhoja lappujani uusin silmin. Rie Elise Larsen vekkivarjostimet ovat kivoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiva, jos inspiroi! Nämä Larsenin varjostimet on kyllä kivoja ja pirteitä!

      Poista
  4. Kivoja tunnelmanluojia ja vaihtelu virkistää. Eri varjostimilla saa erilaisia tunnelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihtelu virkistää tosiaan ja ihmeen erilaiselta sama varjostin näyttää eri lampussa.

      Poista
  5. Voi vitsit, tosi kivat lamput! Ja ihanat killukkeet nuo dinmangit siinä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Killukkeet oli se dimangi-juttu juuri!

      Poista
  6. Kivoja valaisimia, hienosti tosiaan ilme vaihtuu varjostinten mukaan. Tykkäisin vanhasta jalkalampusta, joten kirppiksillä on aina niiden suhteen haku päällä. Tällainen seinälampettivalaisin on kirppikseltä löytänyt tiensä meidän olohuoneeseen myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat jalkalamput on minullakin aina vaan hakusessa. Niitä on harvemmin tarjolla, harmi kyllä.

      Poista
  7. Kauniita! Mulle kävisi kumpi vaan malli. Hakusessa onkin kunnon vanha jalkalamppu ja kaksi kappaletta seinälampetteja makkariin. Kyllä ne vielä vastaan tulee :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne aina vastaan tulee, ennen pitkää!!

      Poista
  8. Isoäidilläni oli kolmannen kuvan tyylisen lamput seinällä. Aah, tuli nostalginen olo :)

    VastaaPoista
  9. Kauniita lamppuja. Minä olen yrittänyt jo pitkään löytää tietynlaista, vanhaa jalkalamppua, muttei vielä ole löytynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Tuolla jo aikaisemminkin totesin, että vanhoja jalkalamppuja on harvoin tarjolla. Mutta toivotaan, että vastaan tulee!!

      Poista
  10. Ai että sulla on ihana blogi! Mäkin rakastan vanhoja lamppuja ja parhaillaan on hakusessa sellanen jalkalamppu, jossa olis riippuva varjostin! Mä laitan sulle nyt mun uuden osotteen, koska Kuntola-blogi on nyt sitten kuopattu ja uudet jutut löytyy osotteesta uusitalossa.blogspot.fi
    toivottavasti nähdään siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Toivottavasti löytyy sellainen vanha jalkalamppu. Taidankin tietää, minkälaista tarkoitat. Kyllä minä olen uuden blogisi löytänyt ja varmasti näemme siellä!!

      Poista

Kiitos Sinulle vierailusta ja kommentistasi!

Äkkiä Peppi päästi parkaisun.

- Ai, enpä ole koskaan nähnyt mokomaa,

hän huusi nostaen vanhan ruostuneen peltitölkin ruohikosta.

- Millainen saalis, millainen loistosaalis.

Tölkkejä ei koskaan ole liikaa.

Tommi katseli epäilevästi tölkkiä ja sanoi:

- Mitä sinä tuolla teet?

- Oi, vaikka mitä, sanoi Peppi.

- Siihen voi panna esimerkiksi leivoksia.

Silloin siitä tulee sellainen mukava Leivostölkki.

Tai siihen voi olla panematta leivoksia.

Silloin siitä tulee Tölkki Ilman Leivoksia.

Se ei ole ihan yhtä mukava, mutta hyvä sekin.



Peppi Pitkätossun tarina