sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Kolminkertainen kiitos!

Olen saanut tunnustuksia ja lähetän tuhannet kiitokset blogeihin Elämän pieniä ohdakkeita sekä Koivu ja tähti. Molemmat blogit ovat valtavan ihania blogeja, joissa voi lueskella mielenkiintoisia postauksia vanhan talon laittamisesta suurella sydämellä! Näistä blogeista tuli tämä mukava Postit-lappunen;)

Tähän tunnustukseen kuuluu
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen
-> Ok, sen tein;)
2. Anna tunnustus eteenpäin viidelle lempiblogillesi ja kerro heille siitä kommentilla
-> Tätä PostIt-lappua kiertää paljon blogeissa, joten valitsen monen mukavan joukosta muutaman blogin, joihin tämän lappusen mielelläni annan uudelleen eteenpäin luovutettavaksi.  Eli olkaa hyvä tällä kertaa mukavat ja aina ystävälliset bloggaajat: Sini ja Katjusha ja Ellis.
3. Kopio Postit-lappu ja liitä se blogiisi
-> Ok, senkin tein;)
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu Postit -lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin
-> Olen hirmu iloinen!!!! Mutta eteenpäin lapun jakaminen on jokaiselle vapaaehtoista;)

--------------------------------------------------------------------

Kolmanneksi kiitän sydämellisesti Vanha Pastorila -blogia. Sieltä löytyy mielenkiintoinen ja ihana blogi, jossa vanhaa pastorilaa saaristossa laitetaan kuntoon samoin suurella sydämellä ja yleensäkin kaunista vanhaa kunnostetaan ja vaalitaan!!  Sydämellinen kiitos tästä:



Tähän tunnustukseen kuuluvat seuraavat tehtävät:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Anna tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.

1. Kiitos vielä kerran Désirée!
2.Tätä tunnustusta kiertää paljon, uskon monen tämän jo saaneen. Haluaisin osaltani luovuttaa tämän tunnustuksen nyt mielelläni uudelle lukijalleni mummelille. Olen todella iloinen mummelin liittymisestä joukkoon;)
3. Ok.
4. Kerronpa kahdeksan asiaa itsestäni vaikka näin, mitä ajatuksia tämä blogimaailma on ajoittain herättänyt...
  • Tämä blogistania on maailma, jossa tekstien läpi tulee hyvinkin ihmisten luonteenpiirteet esille, aivan kuin oikeassa elämässäkin, jossa ollaan nokatusten.
  • Ihmisten inhimillisyys, ystävällisyys, empaattisuus ja lämpö on sykähdyttävää kohdata täällä, aivan niin kuin oikeassakin elämässä.
  • Hämmästyttää blogimaailmassakin naisten kyky tukea kanssasisariaan, kun toinen tarvitsee tukea. Liikuttavia, myötäeläviä ja lohduttavia viestiketjuja syntyy heti, kun lämpimiä sanoja tarvitaan jossain...
  • Joidenkin bloggaajien kanssa tuntuu melkein, kuin tuntisi toisen. Onko se tapa ajatella ja tuntea samalla tavalla kommenttien vaihdon yhteydessä, en tiedä? Tämä on aika mielenkiintoista, kun kuitenkin keskustelu tapahtuu vain kommenttien kautta.
  • Täällä törmää harvemmin kateuteeen. Kivoja löytöjä ja mukavia asioita hehkutellaan porukalla;)
  • Jossain päin tapa olla reagoimatta esimerkiksi ihmisten jättämiin kommentteihin joskus hieman mietityttää... Onhan kuitenkin kyse siitä, että toinen ihminen on sinua puhutellut...
  • Joskus huomaa, että lukijamäärien kasvu voi hieman muuttaa blogia ja bloggaajaakin...
  • Olen huomannut, että blogeissa on lähiaikoina kuumottanut ihmisten tunteita paljon, nämä syntyneet blogiyhteisöt. En ota kantaa tähän suuremmalti.  Antaisin kaikkien kukkien kukkia... Tiedän, että meitä monia on blogiyhteisöihin kysytty, osa on lähtenyt mukaan, osa ei. Menestystä kaikille bloggaajille, yhteisöissä ja yhteisöjen ulkopuolella.  Se on tärkeintä, että jokainen saa tehdä sitä, mikä itselle mukavaa ja parasta on.
Mukavaa syyskuunjatkoa kaikille;)

16 kommenttia:

  1. Onnea tunnustuksista! Mielenkiintoista asiaa ja mietteitäsi kerroit blogimaailmasta. Kyllähän bloggailu varmasti muuttaa ihmistä, on tämä sen verran jännä harrastus. Sen olen itse kanssa huomannut, että kyllä se perusluonteenpiirre bloggailussa pysyy samana. Mukavaa sunnuntain jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Näin se on, perusluonteenpiirteet pysyy samana;)

      Poista
  2. Onnea!
    Oli kiva lukea mietintöjäsi. Osa oli samaa kuin itse ajattelee ja jotkit saivat minut ajattelemaan uutta, sellaista jota en ole ennen ajatellut. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos! Niin, sitä voi tosiaan alkaa miettimään joskus asioita ihan uudesta näkökulmasta, kun toisen mielenpiteen kuulee. Ja ole hyvä vielä, kiitoksista;)

      Poista
  3. Monia samantapaisia ajatuksia minullakin on blogimaailmasta. Tuki ja empatia on mahtavaa, samoin se, että täälläkin tutustuu ihmisiin ja olen jopa ystävystynyt livenä muutaman kanssa, kun toistemme blogeja on sen verran seurattu että huomaa olevansa ihan samalla aaltopituudella. Tässä oppii tuntemaan niitä ihmisiä keiden blogeja seuraa jatkuyvasti, vähän niin kuin ennen vanhaan oli kirjeystäviä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit, tämähän on melkein kuin entivanhaista kirjeystävyyttä;)

      Poista
  4. Kiitos, hyvä mieli, ilolla ja hyvällä mielellä otan vastaan tuon kauniin kuvaN! pAlaan huom,ena asiaan blogissani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ole hyvä mummeli! Oli mukava kuulla, että tuli hyvä mieli;)

      Poista
  5. Minäkin olen löytänyt blogimaailmasta uusia ystäviä. Toisia tapaan livenä, toisten kautta on tullut hyvä ystävyyssuhde netin kautta.

    Kyllä tämä blogimaailma on viimeisten kolmen vuoden aikan muuttunut kovasti. On tullut näitä blogiyhteisöjä, paljon arvontoja ja kaupallisuutta. Minäkään en halua olla kritisoimassa, tämäkin homma elää ja muuttuu! Kukin saa itse valita, mitä blogeja lukee ja missä kommentoi!

    Mukavaa, alkavaa syksyistä viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, elämä on valintoja;) Onpa kiva kuulla, että ihmiset on todella saaneet tätä kautta uusia ystäviä!

      Poista
  6. Minäkin olen miettinyt tätä,kun kommentoi jonkun kirjoitusta ja vielä vähän kehasee, niin ei tule vastakaikua. No, ei aina tarvii vastata ja enpä ole sit sen useammin lähtenyt kommeintoimaan saman ihmisen blogia.
    Vuorovaikutus täällä blogi maailmassa on yhtä tärkeää kuin tosi elämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Vuorovaikutus ihmisten välillä on niin tärkeää. Ja ystävällisyys!!

      Poista
  7. Onnea sinulle blogisiskoseni tunnustuksista ja lämmin ihana kiitos, kun halusit minullekin sellaisen jakaa <3 ilolla sen otin mukaani!
    Olipa kiva lukea sinun aatoksia blogimaailmasta... hyvinkin samalla tavalla itse ajattelen ja pohdiskelen asioista blogimaailmassa kulkiessani. Aika tiivis yhteisöllisyys - hyvässä mielessä - vallitsee... tosiaan uskomatonta, miten ihanasti saa lohtua ja tukea, silloin kun sitä tarvitsee. Tarve antaa sitä myös muille on aito ja spontaani, kun joku tsemppiä tai tukea tarvitsee.
    Siinäkin oon samaa mieltä, että usein tuntuu, kuin oikeasti tuntisi ihmisen siellä blogin takana. Olisi kai loppujen lopuksi aika haasteellista pitemmän päälle antaa kirjoittamalla ihan erilainen kuva itsestään kuin mitä oikeasti on.
    Siksi kai ne oikeat luonteenpiirteet välittyvät aidosti rivien välistä :)
    Ihanaa uutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oleppa hyvä Ellis <3 Ja se on tosiaan välitön ja aito tarve antaa tukea heti, kun sitä jossain tarvitaan!! Ja totta on myös se, kuten kirjoitat, että olisi todella vaikea antaa itsestään erilaista kuvaa, kuin mitä on. Pitäisiköhän kokeilla ;)?

      Poista
  8. Lämmin kiitos lappusesta! :) Ja onnea itsellesi! On tämä bloggailu aika kummallisen ihanaa. Ties mihin suuntaan vielä muotoutumassa. Toivottavasti jaksat itse bloggailla vielä pitkään! Ihania syypäiviä sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Sini! Ja kiitos. Hyvin sanoit, kummallisen ihanaa on! Ja totta on, että asiat muuttuu ja tulee uusia suuntauksia tännekin. Ajattelin jatkaa vielä;) Ei ole nyt ihan just tullut ajatusta lopettaa, välillä käynyt mielessä, mutta pitää sitten ehkäpä pitempää tuumailutaukoa, jos siltä tuntuu;) Mukavia syyspäiviä Sinullekin.

      Poista

Kiitos Sinulle vierailusta ja kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Äkkiä Peppi päästi parkaisun.

- Ai, enpä ole koskaan nähnyt mokomaa,

hän huusi nostaen vanhan ruostuneen peltitölkin ruohikosta.

- Millainen saalis, millainen loistosaalis.

Tölkkejä ei koskaan ole liikaa.

Tommi katseli epäilevästi tölkkiä ja sanoi:

- Mitä sinä tuolla teet?

- Oi, vaikka mitä, sanoi Peppi.

- Siihen voi panna esimerkiksi leivoksia.

Silloin siitä tulee sellainen mukava Leivostölkki.

Tai siihen voi olla panematta leivoksia.

Silloin siitä tulee Tölkki Ilman Leivoksia.

Se ei ole ihan yhtä mukava, mutta hyvä sekin.



Peppi Pitkätossun tarina