keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Pinkki pikku Melitta

Valkeita, vanhoja posliinisia Melitta-suodattimia olen katsellut aina tarkkaan ja ostamista harkiten. Vielä ei ole vastaan tullut "järkihintaista" tai muuten kunnoltaan mieleistä. Nyt sitten eteen napsahti tällainen odottamaton yksilö. En tiennyt, että ennen on kahvia keitelty vaaleanpunaisillakin suodattimilla? Lähti mukaan vielä neljän euron hintaan. Suloinen, eikö? Alemmassa kuvassa kurkkii profiilistakin tuttu Steiff siilini...

lauantai 26. kesäkuuta 2010

Kesän juhlaa

Linnunlaulua, auringonpaistetta, laineen liplatusta, kukkaloistoa, koivunoksia, suvituulta,  puiden suhinaa, lokin kirkunaa, veneen pärinää, mäntysuovan tuoksua, räsymattoja kuivuu narulla....

Kesä, on, tullut!


keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Vanha tinasotamies

Ilokseni osui kohdalle taas pienen pieni tinasotamies. Näitä on harvassa, mutta mukava, että joskus löytyy.

Kukkien asetteluun käytetyt vanhat, ajan patinoimat kukkasiilit toimii kauniina kuvapidikkeenä. Kätevää, kukahan tämänkin keksi? Kotona olevat vanhat kortit ja valokuvat saa helposti esille, ilman kehyksiä.

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Jonkin sortin kellohullu

Kelloissa, vanhoissa kelloissa on jokin outo taika. Onko taikana se mennyt aika, jonka ne ovat raksuttaneet? Vai se kauneus, millä niitä on ennen tehty? Toki nykyajan kelloissakin on kauniita, niitäkään ei aina voi vastustaa. Mutta vanhojen kellojen ei tarvitse edes käydä, ovat kauniita ihan vain nököttäessään hiljaa. Ovat jo tehtävänsä tehneet, kertovat vain olemassaolollaan menneestä ajasta.

Näissä kuvissa omia kaunottaria. Käkikellokin käy ja kukkuu. Samoin seinäkello toimii ja sen juhlava kumu on kuin kaunista musiikkia. Molemmat saavat äänensä kuuluviin aina vuorollaan silloin, kun ne vedetään. Käkikellon käkeä moni lapsi ja aikuinen äimistelee, mitenkä se kukkumisen ääni siellä kellossa saadaan aikaan?

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Toivelöytö

Pidemmän aikaa olen etsiskellyt kirppareilta nättiä virkattua sängynpeittoa. Kyllä niitä on vastaan tullut, mutta yleensä niistä pyydetään melko hupaisia hintoja. Tämä kaunotar löytyi 40 euron hintaan, minusta sopuhinta isosta parisängynpeitosta. Ja mallista pidin erityisesti!

Toisena päivänä löytyi sitten pienempi, ehjä ja siisti Arabian leivontakulho. Näitä on nyt hyllyssä sitten isompia ja pienempiä. Ajan patinoimat vanhat kulhot on kauniita katsella ja käyttää. Käytän niitä myös kukka-astioina (kuvassa).

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Äkkiä Peppi päästi parkaisun.

- Ai, enpä ole koskaan nähnyt mokomaa,

hän huusi nostaen vanhan ruostuneen peltitölkin ruohikosta.

- Millainen saalis, millainen loistosaalis.

Tölkkejä ei koskaan ole liikaa.

Tommi katseli epäilevästi tölkkiä ja sanoi:

- Mitä sinä tuolla teet?

- Oi, vaikka mitä, sanoi Peppi.

- Siihen voi panna esimerkiksi leivoksia.

Silloin siitä tulee sellainen mukava Leivostölkki.

Tai siihen voi olla panematta leivoksia.

Silloin siitä tulee Tölkki Ilman Leivoksia.

Se ei ole ihan yhtä mukava, mutta hyvä sekin.



Peppi Pitkätossun tarina