sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Oliivi- ja mansikkasatoa odotellaan...

Kovasti ihmeissäni esittelin aikaisemmin kukkivaa oliivipuutani. Nyt vielä enemmän ihmeissäni kerron, että kukkiminen tosiaan tuotti tulosta, pieniä oliivinalkuja on puu täynnä. Saa nähdä, pääseekö ihan kypsät oliivit näkemään?? Mansikatkin kypsyvät ja kehittelevät kesäväriään...

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Tunnistatko itsesi?

Vanhasta Koti ja Keittiö lehdestä 1-2/2008 osui silmiini hauska määritelmä keräilijästä. Teksti kuului näin:

Keräilijä on aina tavarajahdissa, tällainen on keräilijä:
* Keräilijä hamstraa tavaraa yli oman - ja monen muunkin - tarpeen. Keräilykohteeksi käy mikä vain ladonovista sormustimiin.
* Aito keräilijä kiertää kaikissa kaupoissa: tavarataloissa, huutokaupoissa ja kirpputoreilla.
* Jännitysmomentti ajaa häntä jahtiin vainun saaneen metsäsätyskoiran innolla: koskaan ei tiedä, millainen aarre tulee vastaan.
* Jotta tavaran määrästä saisi maksimaalisen hyödyn, keräilijä on usein myös tuunaaja.
* Keräilijän koti on mielikuvituksellinen, sillä hän käyttää aarteitaan sisustuksessaan ennakkoluulottomasti.

Osuvaa tekstiä. Tunnistin itseni siitä kyllä. Tuo jännitysmomentti oli hyvin sanottu, sitä se juuri on, se ajaa jahtiin vainun saaneen metsästyskoiran innolla: KOSKAAN EI TIEDÄ, MILLAINEN AARRE TULEE VASTAAN!

Ainut eroavaisuus on se, että en kiertele yhtä suurella innolla tavarataloissa. Toki niissäkin, mutta siellä ei tule niitä mahdollisia aarteita vastaan, enemmänkin tusinatavaraa...

Olisikin kiva nähdä, jos kirpputorien kiertelijät kuvaisivat blogissaan jotain kohteita, mitä on tullut enemmälti keräiltyä. Olisiko siinä hyvä haaste...? Se kohde voisi olla joku tosi hauskakin!

Muutamia omia kohteita...

Vanhoja laseja
Vanhoja lasten astioita
Vanhoja tinasotilaita
Vanhoja avaimia
Lomonosovin posliinieläimiä

torstai 6. toukokuuta 2010

Pientä saalista...

Sieltä ja täältä on taasen kohdalle osunut kirppareilta jotain. Mukava vanha peltinen leipälaatikko kertakaikkisen vastustamattoman värisenä! Pari pientä Arabian kannua ja Pekka-vati nökotti minua onnekseni odottamassa, kahden euron kappalehintaan! Arabian muutama piippuleimainen lautanen lähti myös mukaan, yksinkertaisen kauniita, nekin parin euron kappalehintaan. Lautasissa nimikirjaimet MR, siinäpä haastetta selvittää, mistä ovat peräisin... Voisiko olla jokin vanha ravintola tai jotain...?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Äkkiä Peppi päästi parkaisun.

- Ai, enpä ole koskaan nähnyt mokomaa,

hän huusi nostaen vanhan ruostuneen peltitölkin ruohikosta.

- Millainen saalis, millainen loistosaalis.

Tölkkejä ei koskaan ole liikaa.

Tommi katseli epäilevästi tölkkiä ja sanoi:

- Mitä sinä tuolla teet?

- Oi, vaikka mitä, sanoi Peppi.

- Siihen voi panna esimerkiksi leivoksia.

Silloin siitä tulee sellainen mukava Leivostölkki.

Tai siihen voi olla panematta leivoksia.

Silloin siitä tulee Tölkki Ilman Leivoksia.

Se ei ole ihan yhtä mukava, mutta hyvä sekin.



Peppi Pitkätossun tarina