keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Unohtunut virkkausprojekti

Sieltä täältä blogeista olen lueskellut, että moni on koukuttunut isoäidin neliöiden tekoon. Muistan, että minulla on jossain kaapin kätköissä kyseinen keskeneräinen virkkausprojekti. Löydän sen vihdoin. Hetken sitä katseltuani mietin, onko minulla sille käyttöä? Kävi jopa mielessä, että lahjoitan sen tuollaisena keskeneräisenä kirpputorille tai ystävälle, joka sen haluaa? Päätin kuitenkin, että taidanpa sittenkin tehdä siitä valmiin peiton.

Isoäidin neliöiden virkkaaminen on kivaa. Varsinkin kun en ole mitenkään kauhean näppärä käsityöihminen. Sitä oikeen hurmaantuu, että olenpa tosi taitava, tällä tavalla vaan tässä virkkailen hirmu vauhtia!!!

Kun pari vuotta sitten hirvittävän vimman vallassa tein neliöitä aimo kasan ja pääsin vaiheeseen, jossa siitä kasasta piti koota peitto, alkoi vimma hiukan laantua. En tiedä, teinkö asian jotenkin monimutkaiseksi, kun aloin tekemään jokaiselle neliölle vielä kehyksen ennen niiden yhteenliittämistä? Kokeilin erilaisia tapoja liittää palat yhteen.  Sain aikaiseksi pitkulaisen viltin, joka komeili aikansa tuolin peittona. Hieman silmää häiritsi päättelemättömät langat, jotka sieltä täältä reunoista pilkotti. Niiden päättely tuntui liian suurelta urakalta ja niiden tiimoilta kai peitto siitä sitten pikkuhiljaa siirtyi kaapin uumeniin.

Mutta eilen  minä sitten keksin, että jos nyt teen peiton valmiiksi, ompelenkin siihen taustakankaan, niin säästyn lankojen piilottelulta!!!

4 kommenttia:

  1. Mutta onpas se vaan ihana!! Mä vaan haaveilen kyseisestä projektista, kerran aloitin, ja jaksoin tyynyn verran.

    VastaaPoista
  2. Hienot värit virkkausprojektissasi.
    Tulin vastavierailulle ja sinulla on ihan kiva juuri alóitettu blogi. Hienoja vanhoja tavaroita. Taidan jäädä lukijaksesi, että pystyn seuraamaan blogiasi.

    VastaaPoista
  3. Helena, kiva kun kävit. Onhan se paljon jo tyynynkin verran :)

    Ulla-Kristiina, mukava, että käväisit vastavierailulla. Ihaillaan vanhoja kauniita esineitä puolin ja toisin :)

    VastaaPoista
  4. Hei, kiva kun poikkesit blogissani ja löysin tänne. Jään ehdottomasti lukijaksi. Ihanan nostalgista ja Peppi - hän vaan on paras ja kaikista vahvin =) Hieno peitto tulee, hyvä kun et luovuttanut! Haaveilen itse tuollaisen tekemisestä.

    VastaaPoista

Kiitos Sinulle vierailusta ja kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Äkkiä Peppi päästi parkaisun.

- Ai, enpä ole koskaan nähnyt mokomaa,

hän huusi nostaen vanhan ruostuneen peltitölkin ruohikosta.

- Millainen saalis, millainen loistosaalis.

Tölkkejä ei koskaan ole liikaa.

Tommi katseli epäilevästi tölkkiä ja sanoi:

- Mitä sinä tuolla teet?

- Oi, vaikka mitä, sanoi Peppi.

- Siihen voi panna esimerkiksi leivoksia.

Silloin siitä tulee sellainen mukava Leivostölkki.

Tai siihen voi olla panematta leivoksia.

Silloin siitä tulee Tölkki Ilman Leivoksia.

Se ei ole ihan yhtä mukava, mutta hyvä sekin.



Peppi Pitkätossun tarina