lauantai 14. maaliskuuta 2015

Aurinkokulta

Aurinkokulta hellinyt jälleen, pitkän pitkän tauon jälkeen;)
Aurinko tekee ihmeitä. Viime kesänä huomasin melkoista pörinää kesäkurpitsan kukalla...
Enpä ole nähnyt aiemmin samanlasta ruuhkaa yhdessä ja samassa kukassa. Kimalaisia oli kasapäin. Ja koska koko ajan joku tuli tai meni kukan uumeniin, oli kuvaaminen melko haasteellista;)
Oli koomista seurata kimalaisten hoippumista ulos. Tuskin pysyivät jaloillaan, Vaikuttivat olevan melkoisessa kesähuumassa, mesihuppelissa varmaan;)





perjantai 6. maaliskuuta 2015

Kevät keikkuen tulevi?

Oli mukava lukea vastauksianne ja ajatuksianne keväästä ja sen alkamisen ajankohdasta;)
Kevät alkaa, niin kuin arvelinkin, ihmisten mielestä aina hieman eri aikaan, riippuen siitä, keneltä ja mistä päin kysytään;) Osalle kevät alkoi kalenterin mukaan jo maaliskuun ekana ja osalle se on vielä tuloillaan, lämpötilan tai tunteen mukaan...
Kevään alkuahan määritellään ymmärtääkseni virallisestikin eri tavoin, kalenterin tai lämpötilojen mukaan... Ihan luontevaa;)

Minulla kevään alkaminen painottuu tuonne maalis-huhtikuun taiteeseen, jolloin täällä voi vasta ensimmäisen kerran rehellisesti sanoa: "Kevät on täällä!"

Mutta, sitä vastoin kevään odottelu ja kevätmieli alkaa lisääntymään jo tässä vaiheessa, ehdottomasti!
Kaikenlaista pientä rituaalia voi alkaa jo suorittamaan, vaikkapa lumensiirtelyä paikasta toiseen...
Myös kaikenlaista muuta keväistä voi jo touhuilla ja tarkkailla, kevätfiilistä nostatellaan pikkuhiljaa....
Fiilistelyjä viikonvarrelta...

Pesin ullakon verhot ja halusin niin ripustaa ne jo ulos kuivumaan... 
Oli jo ihana aavistus leppoisasta kevät?tuulesta...
(lumivuorista viis....)

Pyykkinaruissa on jotain mystistä. 
Kuten tavallista, tuuli alkoi yltymään...
(saan vesisateen tai myrkyn aikaan aina ja joka kerta 
narulle ripustamisen jälkeen)

Vartin päästä tuuli ja satoi räntää vaakana:)

Istutin  kuitenkin kevään ensimmäiset kukkasipulit!

Ihanaa!

Multaa sormissa ja pieniä helmililjan alkuja tuloillaan!
Pelargoniani eivät näytä voivan kovin hyvin... 
ei mitään eloa, kun vain kahdessa yksilössä....
(mitä nyt? tykkään niin kesäisin huudahdella: 
"Katsokaahan Mårbackojani!")
Sitävastoin pata-aineksina olleesta chlistä noukitut siemenet 
lähtivät lopulta kasvuun....
(istutettu oikeaoppisesti tammikuussa,
tosin vimeinen päivä tammikuuta)

Tätä on jo kovasti odotettu! Tämä ääni kuuluu maaliskuuhun!
Bongasin eilen iltahämärissä ensimmäisen viirupöllön huhuilun.
Tässä vaiheessa saapuvaa kevättä ei voi enää perua. Luotan pöllöön!
(Kuva: Luontoportti)
Seuraavaksi aloittanee helmipöllö....

Mukavaa maaliskuuta!

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Maaliskuu

Ympärillä on mielettömät määrät lunta. Kesän kaipuussa kaivelin kesäkuvia. Kaipaan ja odotan valoisuutta!
Milloinka teidän mielestä kevät oikeasti alkaa?

lauantai 21. helmikuuta 2015

Lady kävelyllä

Löysin tällaisen ihastuttavan, vanhan lampun. Hinta oli muutaman hurjan euron ja tätä ei tarvinnut edes miettiä. Suloisen sopiva vastakohta ympärillä olevalle.
Olen aivan ihmeissäni tutkiskellut tätä. Neidon hamekin on posliinia ja pienestä nirhaumasta näen, että posliinilasitus on tehty oikean pitsin päälle! Aivan mahtavaa!

lauantai 14. helmikuuta 2015

Väriä kiitos jostain!

Tässä vaiheessa talvea, alkaa mieli hiipimään,ihan pikkiriikkisillä pikkuaskelilla kohti valoisampia aikoja.
Se ilmenee joka vuosi tähän samaan aikaan,  värien kaipuuna.
Kirkkaanpunaisen, samettikantisen rasian voisi päällystää uudelleen...
Laittaisinko tätä... punaisen ja vaaleansinisen väriparista pidän!
Pikkujakkaraan virittelin Onneli ja Anneli nosteessa ostetun kankaan...
Ja näpertelin vielä vanhasta pannunalusesta kukon kuvan vessanoveen. Näinhän nämä paikat joskus ilmaistiin, nätisti kukon ja kanan kuvilla;)
Mukavaa tätä päivää ja paljon aurinkoisia päiviä!




lauantai 7. helmikuuta 2015

Tyttö ja hattu

Kirpputorin lanka- ja nappihyllystä osui käsiini hauraan ohut vanha kankaan pala. Luulin kangasta ensin sellaiseksi painetuksi kanavatyöpohjaksi. Yllättäen huomasin, että tämähän olikin valmiiksi kirjottu työ. Niin pientä pistoa, ettei silmällä meinannut pistoja erottaa. Harvinaisen pientä ja tarkkaa työtä.
Tuijotin tätä ja ihmettelin, minkä ajan ja vaivan tähän onkaan joku käyttänyt ja minä sitten noukin sen vain täältä!
Mietin tänään, miten mielenkiintoista olisikaan nähdä, minkälainen ihminen tällaisen takana onkaan? Minkälainen ja minkäoloinen hän oli ja mitä kaikkea mietiskeli, kun hitaasti ja tarkasti, pisto pistolta ja lanka langalta teki tämän kauniin kuvan?

 


 

lauantai 31. tammikuuta 2015

Kaunista vanhaa lasia

Katselen tarkkaan kirppareilla aina kaikki vanhat lasit. Monta kertaa pölyisistä lasikokoelmista löytyy todella kauniita aarteita. Muita laseja vähemmän, olen törmännyt harvemmin tällaisiin vanhoihin juomalaseihin. Mutta näitäkin saattaa löytyä joskus. Nämäkin kaksi vanhaa vesilasia on löytyneet kaiken roinan keskeltä likaisina ja vaatimattoman näköisinä tavallisten lasien joukosta. Mutta mitä kaunottaria niistä pesun jälkeen kuoriutuikaan!
Jos vain kiinnostaa, katsokaa tarkaan vanhat juomalasiröykkiöt kirppareilla;)
Vasemman puoleisesta lasista löytyy Karhulan leimat;) Toinen on käsittääkseni Riihimäen lasia.








Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Äkkiä Peppi päästi parkaisun.

- Ai, enpä ole koskaan nähnyt mokomaa,

hän huusi nostaen vanhan ruostuneen peltitölkin ruohikosta.

- Millainen saalis, millainen loistosaalis.

Tölkkejä ei koskaan ole liikaa.

Tommi katseli epäilevästi tölkkiä ja sanoi:

- Mitä sinä tuolla teet?

- Oi, vaikka mitä, sanoi Peppi.

- Siihen voi panna esimerkiksi leivoksia.

Silloin siitä tulee sellainen mukava Leivostölkki.

Tai siihen voi olla panematta leivoksia.

Silloin siitä tulee Tölkki Ilman Leivoksia.

Se ei ole ihan yhtä mukava, mutta hyvä sekin.



Peppi Pitkätossun tarina