lauantai 16. tammikuuta 2016

Värejä

Vuodenvaihteen hämärässä hissuttelun jälkeen tuntuu aina tältä. Joku vetäisee hupun pois silmiltä ja alkaa esittelmään kaikkia ympärillä olevia värejä...
Tai sitten alan vain nähdä ja hakea niitä värejä, kun päivien pituus pikkuriikkisillä pikkuaskelillaan koko ajan pitenee.
On olemassa niin paljon kauniita värejä, sävyjä ja pintojen patinoita, jotka minua miellyttää. Oikeastaan kaikki käy, mikä silmää miellyttää. Toiselle vähempi on parempi ja erittäin hyvä niinkin:)
Joka vuosi on myös jokin erityinen juttu, joka erityisesti miellyttää. Nyt se on kupari. Skannaan sitä silmilläni pitkin kirppareita;) Kuinka kaunis onkaan vanha, patinoitunut kuparinen kattila, oijoi!
Mistä väristä Sinä nyt tykkäät?


keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Minne jatkuu joulu?

Osalle joulu saattaa olla ohi jo melkein aatolta. Toisilla joulu jatkuu ihan sujuvasti lähemmäksi loppiaista;)
Joulunajan kokeminen ja sen pituus, saattaa kulkea kenties jopa perintönä...?
Itse kuulun näihin jälkimmäisiin.  Fiilistelyn venyttäjiin;)
Tämä on on onneksi niin onnekas juttu, että jokainen voi tehdä juuri siltä kuin mukavalta tuntuu, eikä se ole keneltäkään pois;)




torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää ja Onnellista Joulua!


Toivottaa Hyvä Mieli 

lauantai 5. joulukuuta 2015

Puiset joulukoristeet

Pidän vanhoista, puisista joulukoristeista. Ehkä pidän niistä siksi, että ne istuvat niin mutkattomasti vanhan talon tunnelmaan ja ovat oitis kuin kotonaan ;)
Lasipurkkeihin löysin käteviä, irrallisia tuikkutelineitä Pentikiltä. Niitä oli eri kokoisia. Erittäin kätevä keksintö saada kauniit ja erilaiset lasiastiat tuikkuastioiksi!
Otetaan rennosti ja kuunnellaan paljon joulumusiikkia!




lauantai 28. marraskuuta 2015

No kippis!

Eihän tätä meinaa käsittää, että valoa ei kuvaamiseen enää juuri ole. Mutta yritin kuitenkin...
Tein kivan löydön jouluksi, löysin kauniit, vanhat liköörilasit, euron kappalehintaan! Nämä on todella kauniit ja ikään nähden hinta käsittämätön! Erikoiset, kauniit pienet hionnat myös jaloissa. Ja kilahtelee kuin kristalli, bling
Ajattelisin, että nämä voisi olla Riihimäen lasia? Tiedättekö te, onko?







sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Liekit sydämen

Näitä lepattavia kynttilän sydämiä katsellessa, olen miettinyt maailman menoa, sen pimeitä puolia ja vastapainoksi lähimmäisen rakkautta. Meidän erilaisuutta. Mistä kumpuaa paha ja hyvä ja miksei hyvä halua olla paha, tai se paha hyvä laisinkaan? Tai mitenkä hyvän pahuus onkin joskus se yllättävin.
Olen miettinyt ihmisten välittämistä nyt kun tapahtuu ja ihan arkipäivässä. Siitähän kaikki lähtee. Tässä meidän elämässä. Minkälaisen maailman rakennamme omalta osaltamme, ihan keskenämme? Olen miettinyt aivan pieniä eleitä, empatiaa, kaveruutta ja hyvää ystävyyttä tai työtoveruutta tai sitä kertakaikkisen ystävällisyyden puutetta.
Mikä lopulta estää meitä olemaan ystävällisiä toisillemme? Saatikka itsellemme? Mitä miettii ihminen, jolle ystävällisyys on epäluulon siemen tai ilo aiheena perin epämiellyttävä?
Tuumailin jopa tätä blogistaniaa. Täällä vallitsevaa ystävällisyyttä ja empaattisuutta. Hämmästyin sitä aluksi aikoinaan ja hämmästelen vieläkin. Joukko toisilleen vieraita ihmisiä tutustuu toisiinsa kommentoiden, rakentaa toisistaan mielikuvaa ja keskustelee toisilleen hyvällä fiiliksellä jopa vuosikausia;) Käymme toistemme luona tervehtimässä ja vaihtamassa muutaman sanan. Tällaiseen hyvän mielen jakamiseen eivät edes arkielämässä kaikki pysty! Eikä kaikki tietenkään täälläkään.
Olemme kaikki samanarvoisia blogeinemme. Mutta myös täällä meitä on erilaisia. Toiselle voi olla vierasta vastata toisen tai kaikkien ystävällisyyteen, olemaan vastavuoroinen?  Positiivinen mieli ei ole välttämättä hyvä asia toiselle ollenkaan.
Näitä lepattavia sydämiä katsellessa, olen varma siitä, että haluan kuitenkin vaalia omalta kohdaltani hyviä asioita, hyvää mieltä. En pysty maailmaa pelastamaan, mutta voin olla myötätuntoinen, ymmärtää ja auttaa, mitä voin. Voin auttaa monella tapaa, montaa, ihan lähelläkin. En halua kyynistyä arjessa enkä maailman tilassa. Haluan innostua ja iloita pienistäkin asioista, edelleen.
Uskon vahvasti, että se mitä ruokkii mielessä, kasvaa. Hyvää tai pahaa mieltä, toivoa tai toivottomuutta, valintakysymys, kumman voimaa kasvattelee.  Kun sitä lämmintä liekkiä sydämessään ei päästä sammumaan, on parempi mieli itsellä ja muilla. Liekki lämmittää, vahvistaa, tuo varmuutta ja kantaa eteenpäin.
Kiitos kaikille ystävällisille kävijöille ja kommentoijille, jotka olette täällä aina vierailleet ♥ 
Mukavaa joulunodotusta Teille kaikille! Pitäkää huolta toisistanne.




torstai 15. lokakuuta 2015

Syksyistä usvaa

Pelloille hiipii kaunista usvaa. Kesäisin ja varsinkin syksyisin,
aina iltaisin. Aamuisin harvemmin.
Verhojen takana odotteli, sopivan rauhallinen utumaisema, ensimmäisenä hidastelevana loma-aamuna..
Kiireettömiä aamukahveja, mitääntekemättömyyttä ja jos siltä tuntuu puuhastelua. Paljonkin. On ollut aikaa hyvästellä hiljalleen horteeseen vaipuva luonto. Pöyhiä kukille petiä paremmaksi. Painella pienet sipulit pehmopatjalleen. Lisätä peittoa eniten palelevalle.
Jatkoaika oikeastaan, pitkä ja hyvä syksy!





Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Äkkiä Peppi päästi parkaisun.

- Ai, enpä ole koskaan nähnyt mokomaa,

hän huusi nostaen vanhan ruostuneen peltitölkin ruohikosta.

- Millainen saalis, millainen loistosaalis.

Tölkkejä ei koskaan ole liikaa.

Tommi katseli epäilevästi tölkkiä ja sanoi:

- Mitä sinä tuolla teet?

- Oi, vaikka mitä, sanoi Peppi.

- Siihen voi panna esimerkiksi leivoksia.

Silloin siitä tulee sellainen mukava Leivostölkki.

Tai siihen voi olla panematta leivoksia.

Silloin siitä tulee Tölkki Ilman Leivoksia.

Se ei ole ihan yhtä mukava, mutta hyvä sekin.



Peppi Pitkätossun tarina